Korpit

Francese

Les corbeaux

je suis un village
Perdu, paumé,
Que même les nuages
Ont oublié,
Pas un orage Pour l'été,
Pas de voyages
A raconter.
Les voies ferrées
Ont fait naufrage,
Les souvenirs gais
Sont de passage.
L'automne présage
Des jours mauvais.
O le bel âge
S'en est allé…

Pourtant là-haut,
De ma citadelle,
J'entends l'écho
Des ménestrels.

Y'a que les corbeaux qui se rappellent
Y'a que les corbeaux qui se rappellent

Dans l'ombre bleue
De mes sapins,
Le petit matin
Fait ce qu'il peut.
Mais c'est trop peu,
L'hiver revient,
Comme un aveu,
Comme un refrain.
Voilà les adieux
Sur le chemin,
Le vent brumeux
Tourne au crachin,
Même les cieux
Ont l'air chagrin,
D'ailleurs s'il pleut,
C'est pas pour rien…

Pourtant là-haut,
Dans mes tourelles,
Dansent encore
Les damoiselles.

Y'a que es corbeaux qui se rappellent
Y'a que les corbeaux qui se rappellent

Sous l'aile nord
De mon donjon,
Le temps s'endort,
Il fait si bon,
Dans les blés d'or
Et les chardons,
Les vagabonds
Rêvent sans remords.
Pourtant l'aurore
A des façons
D'enfant de choeur
Qui demande pardon.
Malheur du sort,
Maudite saison,
C'est que nos garçons,
Nos filles s'en vont.

Pourtant là-haut,
Dans ma chapelle,
Dieu chante encore,
Je sais qu'il veille.

Y'a pas que les corbeaux qui se rappellent
Y'a pas que les corbeaux, je me rappelle.

Try to align
Finlandese

Korpit

Minä olen kylä
Hukassa, korvessa
Jonka jopa pilvet
Ovat unohtaneet
Ei yhtään ukkosta kesään
Ei matkoja
Joista kertoa
Rautatiet ovat
Kariutuneet
Iloiset muistot
Jäävät hetkeksi
Syksy tietää
Pahoja päiviä
Voi kunnon ajat
Ovat menneet…

Täältä korkealta
Linnakkeestain
Kuulen leikarien
Kaiun kumminkin

Korpit ovat ainoita, jotka muistelee
Korpit ovat ainoita, jotka muistelee

Kuusieni sinisessä
Siimeksessä
Aamuyö tekee
Sen minkä voi
Vaan se ei riitä
Takaisin talvi tulee
Kuin jokin tunnustus
Kuin jokin kertosäe
Siinä jäähyväiset
Matkan varrella
Usvainen tuuli
Muuttuu tihkuksi
Ovat ilmatkin
Surullisen oloisia
Toisaalta jos sataa
Niin eihän se suotta…

Täällä korkealla
Pikku torneissain
Tanssii neitoset
Vielä kumminkin

Korpit ovat ainoita, jotka muistelee
Korpit ovat ainoita, jotka muistelee

Päätornini pohjois-
Siiven alla
Aika uinahtaa
On niin hyvä olla
Kultavainioilla
Ja ohdakkeissa
Kulkurit uneksivat
Ihan surutta
Päivänsarastus
Käyttäytyy silti
Kuin kuorolapsi
Joka pyytää anteeksi
Kohtalon epäonni
Kirottu vuodenaika
Vitsi on siinä että poikamme
Lähtevät pois tyttöinemme

Täällä korkealla
Kappelissain silti
Laulaa yhä Jumala
Hän valvoo toki

Ei korpit ole ainoita, jotka muistelee
Ei korpit ole ainoita, minä muistelen

Postato da benevoliste il Sab, 18/08/2012 - 21:18
0
La tua valutazione: Nessuno
Commenti