Advertisements

Please translate Tuttu on tie

Finnish

Tuttu on tie

Tien tuntee kuin taskunsa parsitut
Joissa käsiään käydessä pittää
Sillä jalka on kevyt ja kivetkin vain
Iloviljaa, jos matkansa ittää

Tien tuntee kuin kenkänsä paikatut
Jotka länteen tai välillä ittään
Sillä käsi on kaikkia tervehtänyt
Kylävieraat on tuttuina pitkään

Tien tuntee kuin hattunsa haalistuneen
Jonka punonut heilanen on
Sitä liioin ei naukussa lepuutettu
Siks tuntee se auringon
Vaan auringon parhaat on ystävät
Tämä raikulipoika ja tuuli
Niistä toinen on aikoja elänyt
Toinen ainoaks itsensä luuli

Ei yksin tuo astella joutunut
Joku aina kuin kuiskaten koski
Sillä käsi on pellavaa pehmeämpi
Sekä keväisin puuteriposki

Vaikka itsensä ainoaks luulisikin
Yksin maate on ilkeä laittaa
Siks tuuli tuo oksilla huhuilee
Huhu siivillä synnyinmaan laitaa

Tien tuntee kuin reppunsa pohjattoman
Joka lepää kuin tyvenen lailla
Ja selässä nauttii se päivästään
Jossa kulkee se auringon mailla
Vaan auringon parhaat on ystävät
Tämä raikulipoika ja tuuli
Niistä toinen on aikoja elänyt
Toinen ainoaks itsensä luuli

Tien tuntee kuin varjonsa aukealla
Jonka ilta niin pitkäksi heittää
Yhä päiviin sen sääret vain lyhenevät
Vaan yö kaikki allensa peittää

Tien tuntee kuin notkean nilkkansa
Joka tanssia taitaa ja tietää
Ja hetken kun tansseihin pysähtyy
Sen kulkija paikallaan sietää

Submitter's comments:

"Kulkijan koti on kaihoisa tie, jolla saa päivästä toiseen kulkea. Matkatessa on aikaa miettiä ikäväänsä ja haikailla menetettyä rakastaan, kuitenkin iloiten siitä mitä on. Kulkija tuntee tiensä kuin omat taskunsa, tai muut omistamansa vaatteet. Hänen ystävinään ovat aurinko ja tuuli, joiden seurassa matkansa viettää. Illan tullen kulkija sulkee silmänsä ja hänen poskeaan koskee ikävän pehmeä käsi." (Kulkija-albumin vihkosesta)
---
"A wanderer's home is a nostalgic road that he must walk from day to day. On the road you have time to think about your longing and yearn for your lost love, yet being happy with what you have. The wanderer knows the road inside out, like the palms of his hands. He is accompanied by his friends: the sun and the moon. As the night falls, he closes his eyes, feeling the soft hand of longing on his cheek." (from Kulkija album's booklet)

Comments