Varuillani

Mihin ovat menneet vuodet; vanha, hyvä aika

Hallitsemattomat naurukohtaukset niin rakkaat?

Näen taas hahmot, jotka eivät unohdu

Pienen, kiltin tytön hahmon, jota en ollut

{Kertosäe}:

Mua hipaisi läheltä varjo, mut ryöstääkseen

Sieluni ja mielenkiintoni saadakseen

Anna mun olla, en minä viitsi

Ei voi olla koskaan liian varma, pysyn varuillani

Kaikki saumakohdat ovat uhkaavia ja meitä katsovat

En halua haavoja, enkä kovia iskuja

En mieluiten kehtaa mitään, itseäin varjella

Pysyvää ja meitä auttamatta johdattavaa

Alkuperää ja kehitystä ei voi unohtaa

{Kertosäe x2}

Оригинални текстови

Sur mes gardes

Joyce Jonathan: Топ 3

Коментари