✕
Sami (North Sámi)
Asli
Sáhtán ja máhtán
CHORUS
in goasge nástán gáhtan
čaibmi čuovggas ii ribat ijaiduvvat,
báhkain alccen álo jáhkán
dán árranis ii dolla beasa hilaiduvvat
in din rámmaide čáhkan
friija dáhtu buollit šloavgalin
mun sáhtán ja máhtán
vuoittu siepmaniid geidnosan gávgalin
1. VERSE
liggehallen geassebeaivve beaivegoardagis
go oaivvi bárddašeaddji bajás váccii bákteboardagiid
gađaš nirpi belkkii garpin ja narsistan
celkkii vašiin duomu, don leat allamielat artista
vástidin, dovddakeahttá mu dus ollu vuordámuš
muhto gáđašvuohta ja vašši mu vuojánii beare boaldámuš
suoivanastiide lihkolaš lea rihkolaš
vajálduhttet ahte ii geange eallin dušše mihtolat
iluin lihtodan, dál siskkáldas hávit čihkosat
fiská dovdduid dolla, fámus beaivvážii giitosat
dál garvá bárttiid, čuovga čuovvu beaivvi bártniid,
veardnideaddjiide vuovdaleamen sealgga seainnis sártniid
muosálaš oasálaš vuhtto go vuollána asálaš
muhto easkka go ádde, mun ieš iežan áidna vašálaš
dassái bolden gintala goappáge geažis
go áddejin, lean ieš áššálaš, áššáskuhtti, duopmár ja veažir
2. VERSE
jaskatvuođas čalmmit gitta čuoččun čuovggas
juolgevuođuin čielgeađđama čađa joavddai
suonjar čoavjái, suonjar váimmus
beaivvi rávdnjái rahpasedje čalmmit, gieđat áimmus
rohttedin goruda rohkosa rumašguoddui
dearvvahin ustiba, nu eallima gáldu oaidnit duoddu
gieđat fas bajás, go nu čábbádit báitá
ja de eatnamii, ná beaivváš binná dábbánit soaitá
doaibmagoađán, riidejit suotnjarat duoddariid
niidemin beaivenieiddaid maŋis šerres vuoddagiin
almmiid miel gávcci vári badjel nu johtilit
juohká liegga fámuidis, jorbodahkii johtimin
kobra hámis ollii, gomuvuođa Ieš gollin
golli áiggi mollii, suonjar iđitguovssus dollii
bottážii, eatni askái máhcai beaivvi bárdni
lottážin, sivdnidii iežas go beaivvi sárdni
3. VERSE
vuorbi váttes goarttaid deškkodan
hedjoseamis jávkkai hedjodat, geahčat gollážiid ledjona
sihkkarit lihkkasa vuoibmi stoarpma foarpmas
suddá čuorpmas čorpmas, suorpmas lihku gollesuorpmas
mii ligge, vaikko gáhtašii gárttašii šiggehallat
bigge, máhttá vaikko vašis liggehallat
in divtte árrana čoaskut, divttán máinnu roaškut
dál buohkat liegga váimmuin gieđaid oktii doaškut
Finnish
Terjemahan
Voin ja osaan
CHORUS
en koskaan tähteäni katunut
nauravassa valossa, ei joudu pimeän yllättämäksi
helteissä aina itseeni uskon
tässä tulisijassa ei tuli pääse hiipumaan
en teidän raameihinne mahtunut
vapaan tahdon palamaan sytytin
minä voin ja osaan
voiton siemenet tielleni kylvin
I
lämmittelin kesäpäivänä, auringonpaisteessa
kun kallionaskelmia, käveli ylös pään pudistelija
kateellinen mököttäjä haukkui minua, ylimieliseksi ja narsistiksi
lausui vihaisen tuomion, olet artisti, itseäsi täynnä
vastasin, et tunne minua, silti sinulla niin paljon odotuksia
kuitenkin kateus ja viha, ovat vain tankilleni täytettä
varjoissa eläville onnellisuus on rikos
he unohtavat, ettei kenenkään elämä, ole vain myötämäkeä
ilo on liittolaiseni, nyt sisäiset haavat ovat piilossa, tunteiden tuli
keltaisena palaa, voimasta auringolle kiitokset
nyt kierrän kolarit, valo seuraa päivän poikaa
houkuttelemassa ärhentelijöitä, kuulemaan saarnoja sanoman seinästä
levollinen onnekas osallinen löytyy, kun paksunahkainen nöyrtyy
mutta vasta kun ymmärtää,minä itse olen ainoa viholliseni
siihen asti poltin kynttilää kummastakin päästä
kunnes tajusin, olen itse syytetty, syyttäjä, tuomari ja vasara
II
hiljaisuudessa
seison valossa silmät kiinni
jalkapohjista selkäytimen läpi
saapui säde vatsaan
säde sydämessä
silmät avautuivat päivän virtaan
kädet ilmassa
viritin kehoni rukousasentoon
tervehdin ystävää
niin uskaltaudun näkemään elämän lähteen
kädet nousevat ylös
kun niin kauniisti paistaa
sitten maahan
näin aurinko voi vähän lähentyä
alan toimia
auringonsäteet ratsastavat tuntureita pitkin
auringontyttöjen perässä kirkkain pauloin
taivaita pitkin
niin nopeasti yli kahdeksan vaaran
jakaa lämpimiä voimiaan
ympyrää kulkien
saapuu kobran muodossa perille
kaikkeuden Itse kultana
pirstaloi kuluvan ajan
aamun sarastuksessa säde
hetkoseksi pysähtyi
Auringon poika
palasi lintuna äidin syliin
siunasi itsensä
kuin päivän saarnapuhe
III
kohtalo heitteli vaikeat kortit
heikkous katosi pahojen tuulien keskellä
nyt katsot leijonan silmäteriä
varmana liikahtaa voima
myrskyn muodossa
rae sulaa nyrkissä
sormessa onnen kultasormus
mikä lämmittää
vaikka joutuisi kateellisen vaientamaksi
rupeaa tuulemaan
vihassakin osaa lämmitellä
en anna tulisijan kylmetä
ylistysten ropsahdellessa
lämpimin sydämin
taputamme käsiämme yhteen
Tamu pada hari 2015-04-26✕
Komentar