✕
Fince
Fince
Taigan laitaa aikanaan
Kulkija kun kulkeissaan
Koivun alla rantamalla
Viilennellen varpaitaan
Hengähti hän hetkisen
Jatkoi matkaa etsien
Jokaisella askelmallaan
Polun pienen polkien
Vaeltain viimein kiven juureen
Jonka suojaan leirin laittaa
Katsoo tähtimereen suureen
Vaeltajalle uni maittaa
Vaipuu unten valtakuntaan
Todellisen toista puolta
Kivipaasi valvoo untaan
Kuvia kun lipuu tuolta
Varjonsa lailla
Unten mailla
Kulkija kulki
Jälkeensä portin suuren sulki
Leijaili lunta
Katsoi unta
Aukesi aavana
Kaikkeuden kaavana
Sielunsa haavana vain
Itsensä näytti
Kieltä käytti
Unten ja kuvien
Enteinä kerran tapahtuvien
Taivasten kaarten
Höyhensaarten
Luota hän paadelleen
Saapui ja kaadelleen
Huomasi jonkun sen raadelleen
Murikoiksi murskattiin
Polku niillä aidattiin
Ettei kenkään tieltä eksy
Kulkiessaan kaupunkiin
Taigan laitaa aikanaan
Moni saapui kulkeissaan
Kovemmaksi, syvemmäksi
Polun polki saappaillaan
Vaeltaja joka askelmallaan
Anturallaan uraa uurtaa
Joukoksi jo muuttuu allaan
Eteenpäin vain joukot puurtaa
Eikä loista Pohjantähti
Alisissa syövereissä
Sähkövalot päälle lähti
Silti pimeys jäytää meissä
KososkaYorumlar
