✕
Finnish
Finnish
Olit ainutlaatuinen
Heti alusta mä tunsin sen
Ku sun katse lävisti mut
Sitä varoa osannu en
Puhuit loputtoman kauniisti
Otit mut hellästi sun uhriksi
Voi miten ihminen voi taipuu
Aina ku sä lupasit muuttuu
Mä uskoin suhun niin ku mä uskoin Jumalaan
Kun mä laskin kaiken turhien toiveiden varaan
Olit rakkain mulle, annoin sun ottaa mitä vaan
Ja sä veit musta liikaa, liikaa, kulta se oli liikaa
Liikaa, liikaa
Enkä mä sanonu kellekkään
Pahaa sanaa susta tietenkään
Ku itkit, että oot niin murtunut
Ja vaan minä voin pelastaa sut
Niin mä pyysin sulta anteeksi
Ku olit satuttanu tarpeeksi
Nuku siinä kyl mä siivoon
Kaiken hajotetun taas kuntoon
Mä uskoin suhun niin ku mä uskoin Jumalaan
Kun mä laskin kaiken turhien toiveiden varaan
Olit rakkain mulle, annoin sun ottaa mitä vaan
Ja sä veit musta liikaa, liikaa, kulta se oli liikaa
Liikaa, liikaa
Mä en enää muista sen miten ne selitystä pyytää
Minkä takia mä edes jäin, ei tajuu yhtään
Tavallaan kai mäki mietin että oonko syypää?
Miksen mеnny sisälle ku ulkona on kylmää
Odotin ja rukoilin, et kohta tämä loppuu
Sietämätön kipu johon vahingossa tottuu
Ymmärrätkö mitеn kauan joudun sitä kantaa?
Voiko mulle mikään enää ees alusta alkaa
Liikaa, liikaa, kulta se oli liikaa
Liikaa, liikaa
ntltjstfrvrComments
